Liikennetyöryhmä väisti olennaisen - ei ottanut kantaa rahoitukseen

17.04.2018 00:00

Parlamentaarisen työryhmän työ jäi puolitiehen, sillä työryhmä ei esittänyt rahoitusmallia, jolla väylät saadaan kuntoon.

Parlamentaarisen työryhmän raportti liikenneverkon rahoituksesta antaa hyvän pohjan Suomen tiestön kuntoon laittamiseksi. Siinä ehdotetaan, että sitoudumme pitkäjänteiseen kolmen vaalikauden eli 12 vuoden pituiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Tuossa ajassa olisi mahdollista kuroa 2,5 miljardin korjausvelka umpeen. Työ jäi puolitiehen, sillä työryhmä ei esittänyt rahoitusmallia, jolla väylät saadaan kuntoon.

Jatkokäsittelyä varjostaa pari muutakin ongelmaa. Suomen poliittinen kulttuuri on kautta historian ollut lyhytjännitteistä, vain vaalikauden kestävää. Nyt sopiikin kysyä, onko poliitikoilla halua ja kykyä laajentaa näkökulmaa tarkastelemaan asioita pitkällä tähtäimellä ja enemmän valtakunnallisesti kuin omaa maakuntaa tai äänestäjäkuntaa silmällä pitäen. Se edellyttää hallitukselta ja kansanedustajilta suoraselkäistä ja -viivaista tiestön ongelmiin tarttumista, jotta päästään irti vanhasta siltarumpupolitiikasta.

Päällysteet sen kuin rapistuvat

Mutta kaikki on rahasta kiinni. Hallituksen myöntämällä korjausvelkarahalla saatiin vuonna 2016 - 2017 teiden kunnon heikkeneminen pysäytettyä. Osassa maata kantateiden kunto jopa parani. Tänä vuonna teihin ja rautateihin on käytettävissä 300 miljoonaa korjausvelkarahoja ja sen lisäksi 140 miljoonaa euroa siirtona nimeämättömistä kehittämishankkeista eli yhteensä 440 miljoonaa euroa. Huolestuttavaa sen sijaan on, että päällysteisiin osoitetut lisämäärärahat on jo lähes käytetty. Eli korjausvelka alkaa uudelleen kasvaa.

”Ylimääräiset panostukset päättyvät ensi vuonna, mikä tarkoittaa korjausvelan kääntymistä uuteen kasvuun. Ellei hallitus tämän kuun kehysriihessä tee nopeita korjausliikkeitä vuodelle 2019, maassamme siirrytään jälleen jatkuvaan rahoitusvajeeseen ja teiden kunnon kiihtyvään rapautumiseen. Maarakennus- ja päällystysala on tehnyt suuria investointeja kalustoon ja henkilökuntaan, joten kapasiteettia on riittävästi laajempaankin urakointiin”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö huomauttaa.

Toivottavasti raportti ei hautaudu eduskunnan arkistoon vaan siirtyy jatkokäsittelyyn liikenne- ja viestintäministeriöön. Olihan liikenneministeri Anne Berner itse työryhmän puheenjohtaja. Hän ei ehtinyt työkiireiden vuoksi kommentoimaan helmikuun lopussa valmistunutta raporttia.

Suomen talouselämän ja kuluttajien on helppo olla raportin laatijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että toimiva ja tehokas logistiikka on koko kansakunnan etu. Globaali markkina vaatii nopeat ja luotettavat väylät niin tavaroiden vientiin ja kuin tuontiin. Sujuvuus, luotettavuus ja turvallisuus ovat taloudellisen menestymisen perusedellytyksiä.

Vaalit voivat jarruttaa jatkovalmistelua

”Nyt pitäisi vain huolehtia siitä, että raportin mukaisesti perustetaan viivyttelemättä työryhmä, jonka ensimmäinen tehtävä on tehdä linjaukset, kuinka 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa käytännössä tehdään, kokoomuksen liikennevastaava Jukka Kopra sanoo. ­”Sen olisi syytä valmistua hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja. Muussa tapauksessa vaalien läheisyys vie poliitikkojen ajatukset muualle”.

”Tämä parlamentaarinen ryhmä seuraa liikennejärjestelmäsuunnitelmansa toteutumista vaalikauden ja päivittää sitä vaalikausittain. Päätökset tekee hallitus, ja käytännön asiat hoitaa liikennevirasto”, Kopra jatkaa.

Digitalisaatio vähentää korjauskustannuksia

Keskustan Markku Rossin mukaan digitalisaation yksi painopistealue tulisi olla tiestöstä ja sen kunnosta saatavan monipuolisen informaation kehittäminen. ”Luotettavan ja riittävän tiedon perusteella voidaan kunnostustöitä suunnitella ja toteuttaa ajoissa, jolloin säästetään kustannuksia. Ilman kuljettajaa liikkuvat autot ja bussit ovat vielä vuosien päässä olevaa tulevaisuutta. Ilman laadukasta tiestöä niitä ei voida milloinkaan hyödyntää täysimääräisesti.”

Ari Jalonen (siniset), liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, on tyytyväinen, että vihdoinkin on valmistunut ehdotus tiestön 12 vuoden mittaisesta pitkäjänteisestä suunnittelusta, mikä on täysin aiemmasta poikkeava toimintatapa. ”On todella korkea aika päästä pois lyhytnäköisestä poukkoilusta tiestön kunnon parantamisessa. Tehokas logistiikka on menestyvän talouselämän pärjäämisen elinehto ja parantaa ihmisten turvallista liikkumista”.

Työryhmä ehdottaa perusväylänpitoon lisää 300 miljoonaa euroa vuodessa eli 3,6 miljardia 12 vuodessa, mikä jakaantuu vielä koko väylästölle. Sillä ei teitä vielä merkittävästi paranneta vaan korjausvelka kasvaa. Pelkästään päällysteiden rahavajaus on 60-70 miljoonaa vuodessa eli 720-840 miljoonaa 12 vuodessa.

Koko liikenneverkon korjausvelan on arvioitu olevan noin 2,5 miljardia euroa, joten sen korjaaminen ei ”taskurahoilla” onnistu. Jotta tiet ja rautatiet saataisiin 12 vuodessa tavoiteltuun kuntoon, rahoitustasoa tulisi käyttää lähivuosina prosenttiin bruttokansantuotteesta eli runsaaseen 2 miljardiin 12 vuoden aikajänteellä. Tuolla satsauksella hoidettaisiin teiden kunnossapito- ja korjaustyöt, päällysteet, teiden ja siltojen peruskorjaukset ja uusien väylähankkeiden rahoitus.

Heikki Peutere
puh: 0500 433 631
heikki.peutere@gmail.com